Miksi haastavista tilanteista selviytymistä kannattaa harjoitella?

Moni kokee työ­elä­män han­ka­lat vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teet ylit­se­pää­se­mät­tö­mi­nä vas­toin­käy­mi­si­nä tai eri­tyi­sen huo­no­na tuu­ri­na, kun on sat­tu­nut niin han­ka­lia työ­ka­ve­rei­ta, alai­sia, yhteis­työ­kump­pa­nei­ta tai asiak­kai­ta. Voi­si­ko näi­tä tilan­tei­ta kui­ten­kin ver­ra­ta sii­hen, että oli­si vahin­gos­sa eksy­nyt koke­neit­ten lajin har­ras­ta­jien peli­ken­täl­le perus­kurs­sin sijas­ta? Tai voi­si­ko kyse olla­kin huo­non tuu­rin sijas­ta sii­tä, että omat tai­dot eivät ole vie­lä tilan­teen vaa­ti­mal­la tasol­la? Entä mitä seu­rai­si sii­tä, että työ­elä­män ”peli­ti­lan­tei­ta” har­joit­te­li­si jo etu­kä­teen, kuten pal­lo­pe­lien har­ras­ta­jat tai ensia­pu­tai­to­jan­sa kehit­tä­vät tekevät? 

Muis­tan, kun itse aikoi­naan olin käy­nyt ensia­pu­kurs­sin, aja­tus hätä­ti­lan­tee­seen jou­tu­mi­ses­ta aut­ta­jan roo­lis­sa ei tun­tu­nut­kaan enää niin pahal­ta kuin ennen kurs­sin käy­mis­tä. Kou­lu­tus oli tuo­nut itse­var­muut­ta ja häl­ven­tä­nyt tun­net­ta hätä­ti­lan­tei­den hal­lit­se­mat­to­muu­des­ta. Yksi kah­den päi­vän kurs­si ei vie­lä tuo­nut rutii­nia haas­ta­viin tilan­tei­siin, mut­ta se antoi kyvyn ana­ly­soi­da sitä, mis­tä tilan­tees­sa voi­si olla kyse ja mil­lai­nen oma toi­min­ta voi­si olla toi­sel­le ihmi­sel­le avuk­si, par­haas­sa tapauk­ses­sa pelas­taa tämän hengen. 

Vuorovaikutustaidot ovat taito siinä missä pallon koriin heitto tai elvytyskin ovat

Haas­ta­vien vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­den har­joit­te­lus­sa on kyse aivan samas­ta asias­ta kuin urhei­lu­val­men­nuk­ses­sa tai ensia­pu­kurs­sis­sa. Tai­to­jen kehit­ty­mi­nen vaa­tii moti­vaa­tio­ta, tie­tois­ta havain­noin­tia — ja tois­to­ja. Uusien tai­to­jen opet­te­lus­sa on kyse sii­tä, että kehom­me, mie­lem­me ja her­mos­tom­me oppii rea­goi­maan uudel­la taval­la osin jo tut­tui­hin­kin ärsyk­kei­siin. Uuden­lai­sen rea­goin­nin seu­rauk­se­na toi­mim­me toi­sin kuin aiemmin. 

Urhei­luun, ensia­pu­tai­toi­hin tai eri tai­teen muo­toi­hin on tar­jol­la pal­jon eri­lais­ta tai­to­val­men­nus­ta. Sitä vas­toin val­men­nus­ta työ­elä­män haas­ta­viin vuo­ro­vai­ku­tus­tai­toi­hin voi olla vai­kea löy­tää. Havah­duim­me tähän puut­tee­seen kol­le­ga­ni Jus­si Man­kin kans­sa. Mei­tä molem­pia yhdis­tää int­res­si työ­elä­män kehit­tä­mis­tä koh­taan, moni­puo­li­nen urhei­lu­taus­ta sekä ennen kaik­kea impro­vi­saa­tio­teat­te­ri­har­ras­tus. Loim­me Jus­sin kans­sa kon­sep­tin haas­ta­vien esi­mies­ti­lan­tei­den har­joit­te­le­mi­sek­si. Haas­ta­vat tilan­teet esi­mies­työs­sä ‑val­men­nuk­ses­sa työ­elä­män tilan­tei­siin suh­tau­du­taan samal­la taval­la kuin haas­ta­viin tilan­tei­siin urhei­lu­val­men­nuk­ses­sa: Ensin ase­te­taan tavoi­te, sit­ten har­joi­tel­laan ja tosi­ti­lan­tees­sa val­men­nuk­sen jäl­keen roh­kais­tu­taan tes­taa­maan, miten har­joit­te­lus­sa on onnis­tut­tu. Ja aivan kuten urhei­lus­sa tai ensia­vus­sa, tai­to­ja ei opi­ta luke­mal­la, vaan teke­mäl­lä ja opit­tua toistamalla. 

Tavoit­tee­na on, että har­joi­tel­tu toi­min­ta­mal­li akti­voi­tuu tosi­ti­lan­tees­sa. Tree­naam­me siis kehoam­me ja miel­täm­me tun­nis­ta­maan luon­tai­set rea­goin­ti­ta­pam­me ja tar­peen vaa­ties­sa muut­ta­maan toi­min­taam­me halut­tuun suun­taan. Har­joit­te­lun lomas­sa poh­di­taan, mis­tä tilan­tees­sa on poh­jim­mil­taan kyse, mil­lai­sis­ta tai­dois­ta tilan­teen rat­kai­se­mi­ses­sa on hyö­tyä, mitä pitää har­joi­tel­la, jot­ta tulee kehi­tys­tä ja mil­lais­ta har­joi­tus­ta voi­daan teh­dä jat­kos­sa, jot­ta tai­toa yllä­pi­de­tään ja edel­leen kehitetään. 

Valmennuksessa voi turvallisesti ja riskittä kokeilla uusia toimintamalleja

Yksi val­men­nuk­sen kan­ta­va idea on tar­jo­ta osal­lis­tu­jil­le tur­val­li­set olo­suh­teet kokeil­la itsel­le uusia toi­min­ta­ta­po­ja, ja tar­vit­taes­sa vaik­ka moka­ta­kin! Impro­vi­saa­tion peri­aat­tei­den mukai­ses­ti moka on lah­ja, mut­ta vaa­tii tie­tyn­lai­sen ilma­pii­rin ja luot­ta­muk­sen tason, jot­ta näi­tä lah­jo­ja voi avoi­mes­ti ja häpeä­mät­tä ottaa vas­taan. Täl­lai­sen sal­li­van ja luo­van ilma­pii­rin luo­mi­nen on yksi val­men­nuk­sen toteut­ta­jien päätavoitteista. 

Valmennus toteutetaan kahden improvisoivan työelämäammattilaisen voimin

Jus­si Man­kin jää­tyä viet­tä­mään hyvin ansait­tu­ja elä­ke­päi­viä, jat­kan nyt kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mis­tä yhteis­työs­sä MIF:n ja työ­noh­jaa­ja, impro­vi­saa­tio­teat­te­ri­har­ras­ta­ja Min­na Jär­vi­sen kans­sa. Työ­noh­jaa­ja­na ja myyn­ti­työn ammat­ti­lai­se­na Min­na tuo kon­sep­tiim­me uuden­lais­ta näkö­kul­maa ja moni­puo­li­sia työ­ka­lu­ja, puhu­mat­ta­kaan Min­nan hui­keas­ta osaa­mi­ses­ta impro­vi­saa­tio­näyt­te­li­jä­nä.  Uskom­me Min­nan kans­sa, että työ­noh­jaus-coac­hing-impro­vi­saa­tio-osaa­mis­kom­bol­la voim­me tar­jo­ta osal­lis­tu­jil­le koko­nai­suu­den, joka ei jää sana­he­li­näk­si, vaan tuo aitoa vai­kut­ta­vuut­ta osal­lis­tu­jien arkeen.

Toki­han tätä kaik­kea voi yrit­tää teh­dä yksin­kin, mut­ta val­men­nus­ryh­mäs­sä oppi­mi­nen on useim­mis­ta haus­kem­paa, moni­puo­li­sem­paa ja tehok­kaam­paa. Val­men­ta­jat ja muut osal­lis­tu­jat tar­joa­vat pei­li­pin­taa, jaka­vat omia oppe­jaan ja koke­muk­si­aan sekä muo­dos­ta­vat tuki­ver­kon, jos­ta voi par­haim­mil­laan olla vuo­sik­si iloa ja tur­vaa. Pian sinul­la on mah­dol­li­suus kokea val­men­nus­oh­jel­man teho! Toi­mim­me val­men­ta­ji­na MIF:ssa. Val­men­nus on kak­sio­sai­nen: onli­ne-kou­lu­tus 19.11. klo 9–11  ja lähio­pe­tus­ta Hel­sin­gis­sä 3.12. klo 9–16. Läm­pi­mäs­ti ter­ve­tu­loa! Ilmoit­tau­du mukaan täs­tä lin­kis­tä.

Kir­joit­ta­nut Mari Blom­qvist, KM, Ser­ti­fioi­tu Results Coach, aktii­vi­nen improvisaatioharrastaja